Kiivi

Kiivi on kotoisin Kiinasta, minkä tähden sitä joskus kutsutaan myös kiinankarviaiseksi. Hedelmä kasvaa pienessä pensasmaisessa puussa. Nykyään suurin kiivintuottajamaa on Uusi-Seelanti, jonka kansallissymboli kiwi-lintu on antanut hedelmälle nimensä.

Kiivi on soikea hedelmä, jolla on ruskea, karvainen kuori. Kirkkaanvihreässä hedelmälihassa on pieniä, mustia siemeniä. Kypsät kiivihedelmät antavat periksi kevyesti painettaessa. Kova kiivi kypsyy huoneenlämmössä parissa kolmessa päivässä. Maultaan kypsä kiivi muistuttaa karviaista. Kiivin C-vitamiinipitoisuus on korkea.
Keltainen kiivi on samannäköinen kuin vihreä kiivi, kuori ehkä aavistuksen vaaleampi. Mehuisa hedelmänliha on keltaista ja siitä puuttuu kokonaan vihreän kiivin happoisuus. Keltaisen kiivin maku on trooppisen makea, sekoitus mangoa, persikkaa ja sitrusta.

Kiivi ei sovi tarjottavaksi hapanmaitovalmisteiden kanssa, koske ne muuttavat kiivin maun karvaaksi. Kypsennettäessä kiivin väri vaalenee.

Kiivi säilytetään kylmässä, +0 - +2 asteessa. Kiivi on herkkä etyleenille, joten sitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien kasvisten vieressä.

Lähde: Kotimaiset kasvikset ry