Ainesosat»Hedelmät ja marjat
Mustaviinimarja
(Mustaherukka)
Mustaviinimarja eli mustaherukka (Ribes nigrum) on varsin nuori viljelykasvi, sen viljely on alkanut todennäköisesti noin 400 vuotta sitten manner-Euroopan pohjoisosissa, levinnyt sieltä Brittein saarille ja 200-300 vuotta sitten Skandinaviaan. Mustaherukkaa esiintyy Suomessa myös luonnonvaraisena.
Herukat eli viinimarjat sekä karviaiset kuuluvat saman Ribes -suvun eri alasukuihin. Herukka on alunperin ollut murresana, jonka professori Toivo Rautavaara vakiinnutti käyttöön. Toinen yleinen nimike marjoille, viinimarja, taas viittaa marjojen käyttöön juomien valmistuksessa ja on suora käännös marjan ruotsinkielisestä nimestä.
Mustaherukassa on C-vitamiinia n. 130-180 mg. Runsaan vesipitoisuutensa vuoksi marjat sisältävät varsin vähän energiaa.
Niin herukoita kuin karviaisiakin säilytetään jääkaapissa.
Herukat eli viinimarjat sekä karviaiset kuuluvat saman Ribes -suvun eri alasukuihin. Herukka on alunperin ollut murresana, jonka professori Toivo Rautavaara vakiinnutti käyttöön. Toinen yleinen nimike marjoille, viinimarja, taas viittaa marjojen käyttöön juomien valmistuksessa ja on suora käännös marjan ruotsinkielisestä nimestä.
Mustaherukassa on C-vitamiinia n. 130-180 mg. Runsaan vesipitoisuutensa vuoksi marjat sisältävät varsin vähän energiaa.
Niin herukoita kuin karviaisiakin säilytetään jääkaapissa.
Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry
Katso myös: Ravintoarvot, Mustaherukka (Fineli)